keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Tehtävä 4: Pako kaaoksesta

Yksin olen aina vain,
vailla suojaa, luojaa
pelossa ja tuskassani.

Miksi toiset saavat sietää,
kipua, sitä pelkoa,
alituista raivoa ja vainoa

Kun voisin vain hengähtää,
levätä, hellittää, antaa olla
enkä välittää, rasittaa, avittaa

6 kommenttia:

  1. Voi leiväntekijä parkaa. Hyvin on tuskaisa ja raastava sanaleikki ja riimittely luotu. Varsinkin viimeinen kappale on suosikkini kolmesta. Tulee myös uusi piirre hahmollesi, joka ei heti tullut mieleeni.

    VastaaPoista
  2. Viimeinen säe on minunkin suosikkini. Siinä tulee hyvin esiin se, että päähenkilö haluaisi päästä eroon pakkomielteestään. Siinä on myös paras rytmi.

    VastaaPoista
  3. Hyvin saatu tuska ja suru esiin. Aika masentava myöskin, mutta hyvin olet saanut leipäpojan fiilikset esille!

    VastaaPoista
  4. Hyvin osaat käyttää loppusointuja.

    VastaaPoista
  5. Runo kertoo hyvin ahdistuksesta, miksi ihmisaivot onkin niin oudot.

    VastaaPoista
  6. Edeltävässä tekstissä henkilö tuntui vain toteuttavan pakkomiellettään ja tämä runo on todella hyvä pari sille: tässä henkilö jo ymmärtää sairauden ja haluaa päästä siitä eroon.

    VastaaPoista