Tehtävä 4: Pako kaaoksesta

Yksin olen aina vain,
vailla suojaa, luojaa
pelossa ja tuskassani.

Miksi toiset saavat sietää,
kipua, sitä pelkoa,
alituista raivoa ja vainoa

Kun voisin vain hengähtää,
levätä, hellittää, antaa olla
enkä välittää, rasittaa, avittaa

Tehtävä 3: Nerot hallitsevat kaaoksen

"Voileivän valmistaminen on kvanttifysiikkaa.
Kuten elämä ylipäätään. Ne jotka uskaltavat väittää toisin, 
valehtelevat tai eivät vain uskalla katsoa totuutta 
sen rumiin silmiin."
  
Olen kehittänyt itselleni järjestelmän:

Pese kädet. Pese AINA kädet ensin.

Sitten otat suojakäsineet - kertakäyttöiset.

Avaa leipäpussi.

Aseta leipä... Olisiko taso pitänyt peittää?
Tottakai se olisi pitänyt peittää. Miksi en muistanut.
Miksi en ikinä muista.

"Niitä on kaikkialla: nurkissa, tasoilla, hengitysilmassa,
jopa kehossamme. Siksi on oltava hyvin tarkka sen suhteen missä järjestyksessä
kunkin vaiheen toteuttaa. Sitä ei sanota basillofobiaksi. Se on selviytymistä."


[Puhdistautumisriitti]

Pese kädet

Ota suojakäsineet - kertakäyttöiset

Avaa leipäpussi

Ota leipä

Aseta leipä LEIVINPAPERILLA peitetylle tasolle.
Leikkuulaudan reunojen mukaisesti.
Suoraan. Keskelle.

Avaa voipaketti.
Ota levitettä... Pesinkö veitsen?
Pesin. Muistan kun tein sen vasta
kaksi minuttia sitten.
En voi kuitenkaan olla täysin varma, joten
pesen sen uudestaan. Kolmesti.

Ota siis levitet... VESIPISARA!
Vesipisara leivinpaperilla. Sen on
täytynyt lentää siihen veistä pestessäni.
Haittaako se? Toivon ettei se haittaisi,
mutta homma on aloitettava silti alusta.
 
"Se vaati puhdistautumisriitin joka vie sekä aikaa että vaivaa,
mutta kun sen on tehnyt, voi aloittaa taas puhtaalta pöydältä.  
Hoitoonhan ne olivat mun käskeneet hakea. Mutta mitenpä
parannat jotain sellaista, mitä itse et näe." 


[Puhdistautumisriitti]

Pese kädet
Ota suojakäsineet - kertakäyttöiset
Avaa leipäpussi
Ota leipä
Aseta se leivinpaperille
Avaa voipaketti
Ota levitettä

Voitele levite tasaisesti leivälle.
Jos liike on liian huolimaton, menee voinokare
helposti leivän reunan yli ja homma on aloitettava alusta.

Ota juusto jääkaapista. Tämän olen tehnyt itselleni
tarkoituksella helpoksi. Juusto on viipaloitu siististi
tasaisiin pinoihin. Ilmatiivis muovirasia pitää sen
eristyksissä huoneilmasta.

Avaan kannen. Otan päälimmäisimmän viipaleen.
Heitän sen roskikseen. Teen niin aina. Niin varmistan,
ettei syömäni juusto ole varmasti ollut kosketuksissa
kannen kanssa. Luoja tietää mitä myrkkyjä siinä on.

Otan toisen viipaleen ja asetan sen leivälle.
Suoraan. Keskelle.

Sitten kinkkuleikkele... Ei perkele.
Kinkku olisi pitänyt laittaa ennen juustoa.
Homma alusta.

"Väärässä järjestyksessä toteutettu vaihe on peruutettava välittömästi. 
Järjestelmällisyys on kaaoksen hallintaa. Elämme alati muuttuvassa maailmassa,
jossa on täysin normaalia hakea jotain paikallaan pysyvää kiintopistettä."


[Puhdistautumisriitti]

Pese kädet
Ota suojakäsineet - kertakäyttöiset
Avaa leipäpussi
Ota leipä
Aseta leipä leivinpaperille
Avaa voipaketti
Ota levitettä
Voitele leipä

OTA KINKKU KAAPISTA.
Asettele kinkku leivälle.
Suoraan. Keskelle.
Ime ylimääräinen kosteus lihasta paperin palalla.

Ota juusto jääkaapista.
Avaa kansi.
Ota päälimmäinen viipale.
Heitä se roskiin.
Ota toinen viipale.
Asettele se leivälle.
Suoraan. Keskelle.

Vinoonhan sekin meni...

Tehtävä 2: Kuollut kevät

Digitaalikello hehkui sielutonta punaansa: 01:36.
Pimennysverhon raosta kuultavan Kehrääjänkujan
katuvalo piirsi pöytiä täyttävälle tavarapaljoudelle
hämyiset ääriviivansa aivan kuin määrittäen niiden
vähäpätöistä ja aikoja sitten menetettyä tarpeellisuuttaan.

Huone oli pääasiassa pimeä ja hiljainen. Taustalla humiseva,
tuttavan tuttavalla kootun pöytäkoneen jämät olivat tuon
muutoin sisältä kuolleen tilan viimeinen elonmerkki.
Aikaa, rahaa sekä esteettistä silmää syövä koomalaatikko,
josta Erin oli moneen kertaan käskenyt hankkiutua eroon.

Enää ei tarvinnut. Se oli lähtenyt tiistaina. Hämeenlinnaan kuulemma.
Se oli lähtenyt ja jättänyt viestin muistilapulle. Niille samoille oransseille,
joilla heillä oli ollut tapana muistuttaa toisiaan vielä silloin
niin kovin tärkeiltä tuntuneista asioista:

The Voice of Finland tänään: klo 20:00. Nauhoita!  

Mille soitti. Kysy niistä kuvista!

Hammaslääkäri 12.8

Tänään oli maaliskuu. Miten hitaasti aika kulkeekaan juuri
silloin kun sen ei pitäisi. Hyllyllä lojuva päärynä oli
tuijottanut syylistävästi viimeisen viikon ajan.
Eltaantunut ruskeakin teki siihen jo kotiaan, mutta ei hän
sitä roskikeen ollut jaksanut vielä raijata.
Sillä hetkellä se oli muutenkin kauneimmillaan,
muistutti elämän hetkellisyydestä sekä kuolevaisuudesta.

Raskaat luomet painuivat hiljalleen alas ja hän oli takaisin
Kokemäenjoella. Keväisen lämpimässä auringon paisteessa
käsi kädessä ihmisen kanssa, joka tuntui ymmärtävän.
Se ei ollut mitään niitä asioita, joiden vuoksi se parin vuoden
päästä tulisi oranssin muistilapun välityksellä tämän
omista vioistaan tietämättömän maalarin jättämään.
Vielä nyt se oli kaikkia niitä kivoja asioita ja
vielä nyt heillä olisi joitain hienoja hetkiä edessään.